Joulutauko

Jaaha,
se oli kuulkaas siinä se ensimmäinen opintaival takana viulunsoittoa. Ja hikinen taival olikin :D
Vaihteeksi tänään taas hieman jännitti ja hikoilutti. Ehkä helmikuun jälkeen helpottaa... ;)

Mutta mukavaa on silti ollut :)  Harjoitukset silti jatkuu, jouluaattoa silmällä pitäen. Yritän hioa kulkuset kappaleen niin hyväksi kuin vain suinkin taidoillani pystyn. :) Ehkä saan pukilta jonkun ekstralahjan kun olen ollut niin ahkera ja kiltti ;)

Ihanaa joulunodotusaikaa kaikille!

ps. sain hyvää palautetta nelossormesta! Jes! :)

Tiistain tunnelmia

Tiistain tunnelmia

Tänään harjoittelu vaihteeksi mukavaa :) Kun ei ollut niiin väsynyt mitä tässä on monena päivänä ollut, niin ei tarvinnut sillälailla väkisin harjoitella. Läksykappaleetkin alkavat pikkuhiljaa sujua paremmin.

Huomenna siis viimeinen kerta tämän vuoden osalta. Toisaalta hieman haikeaa, mutta toisaalta tämän väsymyksen vuoksi helpottavaa pitää vähän virallista taukoa. Ja voin hetken keskittyä taas omaan napaan ;)
Pikkukaveri on kyllä ollut taas niin aktiivisena että :) Mutta edelleen silloin kuin soitan niin mahassa ollaan paikoillaan.

Väsymys voitti

Huomenta ja hyvää ensimmäistä adventtia!

Viime keskiviikon tunti oli pakko jättää välistä :( sillä olin niiiiin niiin väsynyt. Piti aamulla kävellä hammaslääkäriin kun myöhästyin bussista, ja todetakseni että olisin ehtinyt seuraavalla bussilla ehkä minuuttia aikasemmin perille kuin kävellen. Mutta onneksi ehdin kuitenki vastaanotolle juuri ja juuri, saamaan juurihoitoa... Kun pääsin takaisin kotiin makasinkin loppupäivän sohvalla ihan poikki.

Mutta reenaillut olen tässä silti aina kun olen jaksanut..Ja tein pikku esiintymisen lauantaina kavereille pikkujouluissa :)
Voin kertoo että jännitti  ihan pikkusen..hiki virtas ja sormet tärisi... Sen kyllä kuulikin soitosta, mutta ei se mitään, olen silti ylpee ittestäni että sain sen tehtyä :) Kulkuset biisin siis esitin. Ehkä jouluna menee sitten vähän vähemmällä hikoilulla perheen edessä...

Leppoisaa sunnuntaita!

Reippaampaa asennetta

Joo, eipä tunnu väsymys helpottavan.. Mutta, nyt otetaan härkää sarvista ja mähän jaksan harjotella joka päivä!! Ja ensi kerraksi on myös tunnille siis oma tavote etten alota tuntia sanomalla -Ei tää ny kuulosta varmaan yhtään paremmalta ku viimeks mut...  Vaan otetaas ny ihan päinvastanen asenne. Eli kerta kerralta kuulostaa paremmalta.  Pakkohan se on.... Enää on kaksi soittotuntia jäljellä ennen joulutaukoa joten asennemuutos reippaammaksi!

Nyt harjoittelen siis Legatoa, eli nuottien yhdistämistä kaarella. Taas lisää ajateltavaa kaiken muun ohelle. Mutta jos jossakin on mielestäni tullut parannusta niin ehkä peilin edessä harjoittelu on tuottanut tulosta ja jousikäsi pysyy jo vähän paremmin paikoillaan.

Kirkkomusikanttien syyskauteen kuuluu myös yksi projektikerta, ja mä osallistuin tänään urkuesittelyyn Hervannan kirkossa. Se oli ihan kivaa. Olin ehkä vähän enemmän innoissani kuin jokku lapset :D Ja sain hillitä itteeni kun kanttori esitti kysymyksiä ja teki mieli  viitata tai huutaa vastaus, ja sit vaan hoin mielessäni et nyt iisisti, tää on kuitenkin enemmän lapsille, anna niiden hoitaa viittailu ja vastailu. :) Mut si oli pakko kuitenkin ottaa ittestäni kuva "soittamassa" urkuja :D

Hehee, näihin tunnelmiin, iloista viikonloppua! :)

Voihan väsymys

Heipähei!

Enpä ole jaksanut edes kirjottaa tänne kun olo on ollut niin uupunut. Masukaveri kyllä on energisempi viikko viikolta.Voi että tuota potkiskelun määrää jo. Ja tietysti silloin kun itellä olisi lepohetki... :) ...On se vaan hauskan näköistä kun maha venyy sinne tänne :)

Jaaha, mutta asiaan.. Samat läksyt edelleen menossa kuin viimekerraksikin. Tässä kun on väsyneenä harjoitellut niin alkanut ärsyttämään kun ei vaan kuulosta yhtään paranevan.. Nyt pitkästä aikaa harjottelin olkkarissa peilin edessä jotta saisin jousen pysymään suorassa linjassa. Pitäisi kyllä joka kerta olla peilin edessä.. Mutta silloin kun Jari on kotona niin täytyy harjotella suljetun oven takana makkarissa..Voishan sen peilin tietty sinnekin siksi aikaa siirtää..mutta kun ei aina jaksa.. :) Tänään sentään vähän energisempi päivä niin jaksaa keskittyäkin hieman paremmin.

Jooh, se jouluesitys..joulun kellot...äh..en ole vielä sitä jaksanut myöskään harjoitella kovin aktiivisesti..kohta tulee kiire jos meinaa oppia..eh...

Energisyyttä odottaen..
-lilli-

Elefantteja ja kulkusia

Jou!

Taas on uudet läksyt, Elefanttimarssi, Liinalaulu ja Kulkuset. Vaikeita... Ääh, hiton nelossormi taas pitäs saada venymään. Ja Liinalaulussa unohdin laittaa ylös että soitanko yhdessä kohtaa A4:n vai E:n... Nooh, opetellaan yks tapa ja enskerralla si erilailla jos piti :D

Vitsit, väsyttää..Oon nukkunut taas niin huonosti ettäh...Ei meinaa jaksaa harjotella. :/ Mutta työhuoneen verhot on hankittu ja seinien värit päätetty, jes. :)

Lyhyestä virsi kaunis..tällä kertaa ajatukset karkailee ties minne etelän lämpöön. Ja huomenna olis Halloween..Hehe, voin soittaa selkäpiitä karmivaa taustamusiikkia ilman mitään vaikeuksia ;) ...Mutta vaikeuksia onkin sitten noitten läksyjen saamisessa kuunneltavaan muotoon....Näistä olis kyllä pitäny äänittää ennen ja jälkeen versiot...Hmm..Jotain ääninäytteitä täytyy kyllä ottaa että voi myöhemmin vertailla. Ei muuta kun kameran akut latautuun...

Karmivaa viikonloppua kaikille! :)

Muistellaanpas se oikea asento...

Tervehdys loman jälkeen!

Olipa päässyt unohtumaan oikea tapa pitää jousesta kiinni...heh, kumma kun tuntuikin sitten taas vaikeammalta soittaa läksyt kun oli oikea ote, kun siis oli harjotellut väärin.  Pitäisi olla kotonakin joku vahtimassa ja napauttamassa sormille kun tekee väärin.

Oho..nyt alkoi myllerrys mahassa, lopetin siis aivan pari minuuttia sitten soittamisen..Aikaisemmin ei ole tuntunut liikettä näin pian soittamisen jälkeen. Ja kissakin tunkee syliin ja haluaa rapsuja :)

Mutta siis nyt viikon kotiläksyinä iltalaulu ulkoa ja hitaalla temmolla, Kultakalat ja Pienen pieni veturi.
 Ja tavoitteena nyt myös muistaa pitää oikein jousta kädessä ja muutenkin pitää oikea asento. Mutta kyllä huomaa, että kun oppii nuo kappaleet ulkoa, voi paremmin keskittyä hiomaan sormia käsiä yms. kaikkee mahollista :D

Mutta kotona harjoittelussa on se yksi harmi, että en osaa itse laittaa viulua vireeseen. :/ Alkaa meinaan muutaman harjoittelukerran jälkeen kuulostaa karmivalta vaikka muuten menisikin kohtalaisen oikein mutta kun kun ei pysy soitin vireessä... Mutta mulla on kova luotto itteeni ja ehkä jonakin päivänä osaan itse laittaa viulun vireeseen :)  Tavoitteita täytyy aina olla :) Se että onko ne kuinka realistisia on sitten eri juttu :D

Niin ja kohta aloitetaan veljen tytön kaa bändireenit ;)

Kultakalat oppivat uimaan

Heipparallaa ja mukavaa syyslomaa kellä sellainen on!

En ole muutamaan harjoittelukertaan kirjoittanut mitään koska ei ollut kuulostanut kovin hyvältä nuo harjoitukset... Mutta tänään yllätin itseni. :) "Kultakalat ovat oppineet uimaan!" (joskaan eivät ehkä täydellisesti mutta kohtalaisesti.)
Viime perjantaina kun harjoittelin kotona pikkuisia kultakaloja ensimmäisen kerran,lopetin harjoitukset "tuloksettomina"... Tuntui että ei tää helpotu vaikka kuinka yrittää uudestaan.. Nooh, tässä kun olen sitten sitä jokusen kerran jauhanut, viimeksi tiistaina, niin nythän se jo alkoiki sujua. Vau :) Hyvä minä.

Mutta tuiki tuiki tähtönen ja sormen siirrot ykkösestä neloseen...Nooh..koetan tässä keksiä miten saisin paremmin kuivaharjoiteltua sormien asentoja paremmin lihasmuistiin..Hmm..ehkä voisin ottaa tavoitteeksi että jouluksi sujuisi tästä ainakin puolet paremmin. Ja jos vaikka keväällä menisi hyvin. En tiedä millaisella aikataululla nämä "normaalisti" tai pitäisikö sanoa keskimäärin opitaan. Varmasti tässäkin lajissa kehittyminen jatkuu aina vaan. Tietty jos nyt pääsisin siihen tavoitteeseeni että harjoittelisin päivittäin puoli tuntia niin sekin varmasti auttaisi. Nyt olen harjoitellut noin joka toinen päivä.
Tällä viikolla on tullut tehtyä myös paljon remppahommia :)
Uuden työhuoneen pohjamaalaus aloitettu :) Vielä on muutama seinä ja katto aikaa pohtia seinien tulevaa väriä...En osaa päättää :D Verhokankaan olen kyllä luultavasti löytänyt..Täytyy käydä hakemassa siitä malli sovitukseen ja ehkä sen perusteella voisin päättää seinien värin... :)

-lilli-

Mieli virkeänä

Heissan!

Viimeksi tänään juuri mietin, että onneksi aloitin tämän harrastuksen. Muuten olisin varmaan tuskissani..sillä en pysty olemaan pitkään tekemättä mitään.. Ja nyt kun ei tuo samba luonnistu niin on hyvä että on muuta ajateltavaa, uuden opettelu ja itsensä kehittäminen pitää mielen virkeänä.
 Vajaan kuukauden päästä on nimittäin taas vuotuinen passistakoe sambassa (tanssikoe missä valitaan ensi kesän soolotanssijat karnevaaleille) ja yritän pitää ajatukseni muualla, sillä harmittaa kun en pysty osallistumaan raskauden takia. Tekisi niiiin paljon mieli tanssia, ja tavallaan tuo koe on hyvä mittari sille kuinka on saanut itseään kehitettyä eteenpäin.  Mutta nyt onneksi tämä viulunsoiton opettelu ja kotona työhuoneen/vaatehuoneen/lastenhuoneen remppaus/laitto pitävät ajatukset kasassa. Ja myös ajatus siitä että vuoden päästä on sitten taas tanssin ja kokeen vuoro :) Että odottavan aika ei ole pitkä, ainakaan mulla. Päinvastoin, tässä on tekemistä vaikka kuinka kun vaan kerkeisi tekemään.

Tänään oli ihan mukava soittotunti..kohtalaisen hyvin sujui (vaikka en ollutkaan ihan täysin mieli virkeänä fyysisesti :D..) Tosin uusien kappaleiden harjoittelu ensimmäistä kertaa on aina vähän tuskallista :D ..Ja lisäksi en vielä muista kunnolla ulkoa nuotteja..Pakko pyytää opettajaa merkkaamaan kirjaan jotta homma nopeutuisi..muuten menee tunti kun saan mietittyä et toi on D 1 2 3..eiku 2..Eiku A 4..eiku :D

Tänään uutena asiana tuli mm. synkooppi ja jousen nosto merkki. (toiv.muistin oikein)

Kotiläksyjä tällä kertaa Tuiki tuiki tähtönen ulkoa, se jo sujuukin aika hyvin(ulkoa siis,sormenvaihdot edelleen hakusessa). Iltalaulu ja Pikkuiset kultakalat :)

Ensi viikolla onkin syysloma, joten nyt on kaksi viikkoa aikaa harjoitella :)

Reeniä reeniä

Jaaha..

Masuasukki on alkanut liikkumaan yhä enemmän. Omituisen tuntuisia muljahteluita :) Välillä naurahtelen itsekseni kun kutittaa. Välillä tekisi mieli saada "se" aloilleen kun tuntuu niin oudolta.

Tänään katseltiin jarin kanssa leffaa jonka aikana oli taas ihme meiningit päällänsä mahassa. Leffan jälkeen päätin taas  venytellä nelossormee soittelemalla. Harjoittelun aikana ei mitään liikehdintää (edelleenkään). En sitten tiedä että onko tämä hyvä vai huono asia. Kai sen voisi ajatella olevan hyvä, että rentoutuu kun kuulee musiikkia?! Tai sitten on kauhusta kankeana?! :D Noh, katsellaan kuinka liikehdintä etenee vuoden loppua kohden.

Vielä nelossormen paikasta.. Tuntuu muka että se on helpompi saada lähemmäs oikeaa kohtaa D-kielellä kuin A-kielellä.. Hmm..en tiedä kuvittelenko vain..Ehkä mun pitää tehdä enemmän sellasia spock-tervehdyksiä :D ja muita sormitaivutteluita..Ja tutkiskella myös ranteen asentoa.
Tuiki tuiki tähtönen alkaa muotoutua, mutta vielä on järkyttävän pitkät tauot kun vaihtelen sormien asentoja.

Ihan mukavaahan tämä on oppia uutta, mutta välillä sitä haaveilee olevansa ihmelapsi (tässä tapauksessa aikuinen) joka oppisi kaiken kerrasta. :)

 Mutta toistaiseksi, reeniä reeniä...

Ota rennommin...

Moi taas :)

Jäi eilen kirjoittamatta heti soittotunnin jälkeen kun mentiin vauhdilla katsomaan ilves-jokerit peliä. Jee ipa voitti :)

Eli siis, soittotunnin alussa tuntui että nyt olen jo vähän rennommin, etten ehkä jännitä niin..No kas kummaa kun siinä heti ekana läksyjä kertailtiin, alkoi se paniikki ja jännitys taas työntyä esiin kun ei kuulostanut yhtään niin hyvältä kuin kotona.. Ja loppua kohden se tuttu paniikkihikikin nousi pintaan :D Nooh, ehkä se tästä pikkuhiljaa :)

Opeteltiin mm. tuiki tuiki tähtöstä :) Kiva biisi, tavallaan ei tunnu muuten vaikealta paitsi sormien asentojen vaihtaminen. Täytyy kovasti harjoitella sormien asentoja jotta oppisi ne niin ettei tarvitse tuijottaa niitä sormia, vaan voisi keskittyä katsomaa nuotteja. On se vaikeeta kun katsot nuotteja ja sitten sormia ja sitten taas nuotteja että mites se ny menikään ja sitten taas sormia ja sitten nuotteja ja välissä mietit että mikäs nuotti toi tolla viivalla oli, aha niin toi ja sit taas ne sormet... Äh.. ei o helppoo :D

Juuri hetki sitten kertasin kotiläksyt läpi.. Näppäillen tuiki tuiki kuulostaa miltä pitääkin, mutta jousen kanssa se on vähän vielä tavoitteesta :D ..Hitaasti se hyvä tulee vai miten se meni. Kun vaan jaksaisi RAUHASSA opetella..Mulla tuntuu olevan ongelmana että lähden heti yrittämään vauhdilla, kun voisi ensin ihan rauhassa ja hitaasti ja sitten pikkuhiljaa lisätä nopeutta.

Eli nyt vaan rauhasssa ja rennosti! Tämä pätee kyllä kaikkeen muuhunkin tekemiseen :)
Eli rauhaisan rentoa loppuviikkoa kaikille!

Melodiaa kiitos ei kramppia.

Heh..
Tänään Jari tuli kesken mun harjoittelun ilmoittamaan että ei kuulosta enää ollenkaan niin korvia särkevältä... Noh, olinkin säästänyt parhaimman (siis vaikeimman) viimeiseksi ;) Eli tämän nelossormiharjoituksen...Nooh, kohtalaisestihan sekin kait meni mutta kun saisi vielä melodian kohdalleen niin avot..Harjoittelua vähän häiritsi kun tahtoi välillä sormet kramppailla. Johtui varmaan siitä kun eilen sudin kuistin seiniin vimmalla uutta maalia pintaan...tuntuu hieman käsissä ja sormissa...Pitäisi varmaan hankkia maaliruisku :D

Ja pahoittelen jos satun puhumaan blogissa asioista väärillä nimillä, tämän alan termistö ei ole vielä täysin hallussa...

Ja nelossormi venyy

Tämänpäiväiset harjoitukset sujuivat jo paremmin :)

Ensinnäkin sain nelossormen jo paremmin paikoilleen. Välillä näppäillen ja välillä jousella soittaen kun vain toisti ja toisti niin alkoihan se lopulta kuulostaa paremmalta.
Toiseksi, Siiri (toinen kissoistani), joka siis aiemmilla harjoituskerroilla on luikkinut sohvan alle piiloon ei enää mennyt piiloon vaan jatkoi oleilua sohvalla. :)

Tästä harjoituskerrasta jäi hyvä mieli.

Kolmas kerta totuuden sanoo...

Kolmas kerta totuuden sanoo...Vai sanooko?! Tässä tapauksessa toivottavasti ei :D

Tämä kerta..ei..ei ei...keskittyminen..tai no ei voi puhua keskittymisestä vaan sen puutteesta.
Heräsin siis tänään jo aamuyöstä viiden jälkeen pyörimään sängyssä..nälkä..ei tule unta..jos vähän vielä yrittäisi..Eih, puoli kuuden maissa nousin ylös syömään ja hengailemaan koneelle ja odottamaan että kello tulisi lähemmäks kahdeksaa että voisi lähteä töihin. Ja tietysti se väsymys iski siinä vaiheessa kun piti sinne töihin lähteä. Töissä sujuikin hyvin kahteentoista asti jolloin alkoivat jalat painaa..(työskentelen siis sisustustavaratalossa myyjänä seisomatyötä tehden). Teki vain mieli nostaa jalat ylös tai istua...kolmeen asti piti sinnitellä. Sitten istuskelin kahviossa tunnin kun odottelin kyytiä kotiin.

Kotona rojahdus sohvalle ja jalat ylös..Kello oli jo 16.40... Soittotunti alkaisi 17.30.. ngh..kunpa olisi voinut ottaa parin tunnin päikkärit.. Mutta ei..hetken päästä kamat kasaan ja autolla kohti keskustaa ja kipin kapin tunnille.. Myöhästyin vielä pari minuuttia pysäköintiongelmien vuoksi. Huooh...

Noh ei muutakuin viulu esille ja sulosointuja soittamaan! Eiku... ihan hirveetä tärykalvojen kidutusta... Taistellessani väsymystä vastaan ja yrittäessäni edes hieman keskittyä kohtalaiseen suoritukseen, vain masennuin entistä enemmän kuullessani ne raastavat äänet joita sain aikaiseksi. Teki mieli vain sanoa että ei tästä tule tänään mitään..tai no sen sanoinkin.. :D mutta olisi tehnyt mieli jatkaa että en jatka, että tää oli tältä päivältä tässä...
Lisäksi olin kotona harjoitellut Maijalla oli karitsa kappaletta, koska edellisellä kerralla minua ennen ollut tyttö ehti tähän biisiin asti mutta minä en, joten ajattelin että sitä soitetaan tänään, joten opettelin sitä jo valmiiksi kotona että ei tarttisi niin jännittää uutta kappaletta tällä kertaa... Mutta en saanutkaan sitä soitettavaksi..ääh..sekin meni siis pieleen... Noh, tuskinpa tuonkaan harjoittelusta nyt mitään haittaa kuitenkaan oli :)
 Noh, takaisin nelossormen harjotteluun...Kun ei veny niin ei veny..Hitto kun saa hitaasti edes laitettua 1. 2. ja 3. sormen ja nyt vielä 4. sormi..eiii..voisinko saada pari senttiä lisäpituutta pikkurilliin kiitos?! Ei tarttis sit yrittää kurotella.
 Vielä pari minuuttia tuntia jäjellä.. -Soitappa vielä kerran- Kehottaa opettaja ja käy samalla avaamassa oven seuraavalle oppilaalle. Minähän sitten soitan vielä kerran..alotan..alotan uudestaan..josko nyt..iih,hirveen kuulosta..rytmistä ei tietoakaan..yritän vain tiristää kaikki nuotit ja sormen asettelut loppuun asti hinnalla millä hyvänsä.. hävettää, mitähän se seuraava oppilas (ala-asteikäinen pikkutyttö) ajattelee... Varmaan että morjens miten huono toi on...Lopettais jo, mikä mummo...missä ne korvatulpat on..
Lopuksi saan opettajalta kuitenkin kehun että nyt tuli se 4. sormen ääni puhtaasti...(Niin varmaan, opettajien täytyy vaan sanoo välillä tuollalailla :D ) Huokaisen hikisenä helpotuksesta että tunti ohi ja mietin itsekseni että ehkä se nelossormi sieltä vielä venyy..

Ei muutakun kotiin miettimään mitä tuli, tai siis ei tullut tehtyä tällä kertaa... Täytyy harjoitella enemmän kotona. Päivittäin. Ja ei väsyneenä. Onneksi ensi keskiviikkona on vapaapäivä töistä joten saa nukkua pitkään.. Nyt venytteleemään pikkurilliä....

Minustako viulisti?!

Juuh, eli eli..mistä sitä aloittaisi.. :)

Mitä?
Aikuinen, jolla ei aikaisempaa musiikkitaustaa opettelee soittamaan viulua.

Miksi?
Tuli kesäkuussa fiilis että nyt haluan opetella nuotit ja alkaa soittamaan jotakin. Hain sitten seurakuntien kirkkomusikantteihin opiskelemaan. Ja heh, olen myös raskaana, joten tiedä sitten onko tämä jonkinlainen raskaudenaikainen mielihalu. :)

Milloin?
Kerran viikossa, keskiviikoisin 30min kerrallaan. Aluksi ajattelin että onpa lyhyt aika..Noh ainakin nyt alkuun se tuntuu ihan sopivalta kun jännittää ja niskaan sattuu ja ja ja.. :D

Kaverini heitosta päätin sitten alkaa pitämään tästä blogia. En ole vielä kovin hyvä näissä blogihommeleissa(kaan) että koitan nyt hioa taitojani tässäkin..

Tavoite
Tavoitteeni ei todellakaan ole mikään konserttiviulisti, vaan haluaisin oppia soittamaan ainakin jonkun laulun kauniisti ja sujuvasti. Ja samalla voin seurata että onko tällä minkälaista vaikutusta masuasukkiin :) Toistaiseksi en ole (jännitykseltäni) huomannut harjoitusten aikana mitään toimintaa mahassa. Kaippa se siellä tunkee sormet korviin ja toivoo että loppuisi jo :D

Lapsuuden traumat
Yksi tavoite on jo myös saavutettu sillä olen päässyt yli eräästä "traumastani".
 Eka- tai tokaluokkaisena olin ystävälläni kylässä joka esitteli minulle juuri saamaansa uutta viulua (hän siis kävi soittotunneilla konservatoriossa), ja lykkäsi sen käteeni kokeiltavaksi. Minähän näppäränä likkana tiputin tietysti tuon uuden uutuuttaan kiiltävän viulun käsistäni lattialle jolloin siitä tietysti minun tuurillani katkesi kieli tai pari ja meni varmasti ihan epävireeseenkin... Tuona hetkenä päätin että en koskaan ikinä koske enää mihinkään soittimeen. Etenkään viuluun.
Mutta nyt voin ilokseni todeta että tästä on päästy yli. :) Toki minulla on tällä hetkellä lainaviulu, josta olen todella kiitollinen, ja käsittelen erityisellä varovaisuudella. Enhän halua  uusia traumaani...heh..saati taaas tuhota jonkun toisen soitinta....

Että katsotaan nyt mitä tästä tulee :)  Huomenna siis kolmas soittotunti. Sitä odotellessa... :)